Tekstit

Johtaminen, joukkojen valmius sekä niiden keskittäminen

Kuva
Aikaisemmista blogipäivityksistä poiketen en tällä kertaa käsittele viime viikkojen taistelukoulutustapahtumia Pohjoisessa laivastossa tai Läntisessä sotilaspiirissä. Sen sijaan nyt kirjoitan aikaisemmissa blogipäivityksissä sivuttuja, mutta tuolloin lähempää tarkastelua vaille jääneistä Venäjän asevoimien käytön kannalta kolmesta keskeisestä asiasta: johtamisesta, joukkojen valmiudesta sekä niiden keskittämisestä.    Arjen uutisten synnyttämiä ajatuksiani ja tulkintojani olen täsmentänyt, laittanut oikeaan viitekehykseen ja mittakaavaan hyödyntäen Pentti Forsströmin väitöskirjaa ” Venäjän sotilasstrategia muutoksessa. Tulkintoja Venäjän sotilasstrategian perusteiden kehityksestä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen”,  Jonas Kjellénin ja Nils Dahlqvistin artikkelia  ”Russia´s Armed Forces in 2019” , Petteri Lalun artikkelia ” The Fighting Power of Russia´s Armed Forces”  sekä Johan Norbergin ja Martin Goliathin artikkelia  ”The fighting power of Russia´s Armed Forces in 2019”. *** Näinä p

Läntiseen sotilaspiiriin uusi voimaryhmä; Läntisen sotilaspiirin harjoitusuutisoinnissa "journalistinen radiohiljaisuus"

Viimeisen noin kahden viikon aikana joukkotiedotusvälineet ovat kertoneet kiristyneestä tilanteesta Valko-Venäjän, Puolan ja Liettuan raja-alueilla, missä Valko-Venäjä käyttää Lähi-idästä lähtöisin olevia siirtolaisia hybridiaseena muun muassa Euroopan Unionia vastaan. Yhtenäisyyden ja voiman osoituksena Valko-Venäjä ja Venäjä pitivät kyseisellä suunnalla yhteisen sotaharjoituksen.    Lisäksi joukkotiedotusvälineistä on saatu lukea, että Venäjä on keskittänyt Krimille ja Itä-Ukrainan rajan läheisyyteen jopa  90  000 sotilasta sekä on muodostamassa Läntiseen sotilaspiiriin Ukrainan ja Valko-Venäjän rajan läheisyyteen uutta voimaryhmää,  millä tarkoitetaan yleensä 2-3 maavoimien armeijaa .    Vaikka Venäjän asevoimien toimeenpanokyvyn tehokkuus keskittää melko lyhyessä ajassa iso määrä joukkoja haluamalleen alueelle on saattanut yllättää osan läntisistä tarkkailijoista, ei joukkojen määrän lisääminen Venäjän läntisellä strategisella suunnalla ole ollut lännessä yllätys.  Viime toukokuun

Venäjän ja Valko-Venäjän välille tulossa uusi sotilasdoktriini, talvikoulutuskauden ensimmäiset harjoitukset pidetty

Kuluneen kolmen viikon aikana  Suomen lähialueella olevien Venäjän asevoimien joukkojen siirtyminen kesäkoulutuskaudesta talvikoulutuskauteen on edennyt: Läntisessä sotilaspiirissä ensimmäiset syyskutsuntaerän alokkaat ovat astuneet palvelukseen, osa joukoista on saanut päätökseen kaluston ja harjoitusalueiden talvikuntoon laiton, minkä lisäksi Moskovan varuskunnan päällikkö on määrännyt, että talvi(pukeutuminen) alkaa huomenna 8. marraskuuta  J .   Ennen kuin tarkastellaan Venäjän asevoimien harjoitustoimintaa lähialueillamme mainittakoon kahdesta ”ylemmän tason” uutisesta. Ensinnä Venäjän puolustusministerin Sergei Šoigun mukaan Venäjän ja Valko-Venäjän liittovaltion uusi sotilasdoktriini hyväksyttäneen lähiaikoina.  Puolustusministeri ei kertonut sitä, mitä uutta päivitettävä doktriini pitää sisällään nykyiseen doktriiniin verrattuna . Sen sijaan Šoigu sanoi jo entuudestaan tutuin sanakääntein, että uusi doktriini on liittovaltion reagointi länsimaiden sitä vastaan kohdistamaan soti

Kesäkoulutuskauden tarkastusharjoituksia, sopimusreserviläisharjoitus sekä Itämeren laivastolle uusi komentaja

Suomen lähialueilla olevissa Venäjän asevoimien joukoissa  on kuluneen kahden viikon aikana pidetty pääasiassa kesäkoulutuskauden tarkastusharjoituksia. Ne toteutetaan etupäässä aselajikokoonpanoissa, mutta osa Läntisen sotilaspiirin taistelukoulutustarkastuksista pidetään taisteluosastojen kaksipuoleisina harjoituksina, joita taktisoperatiiviset ilmavoimat tukevat.    Lokakuun alussa alkaneet syyskutsunnat etenevät ja ensimmäisten alokkaiden kerrotaan astuvan palvelukseen vielä kuluvan kuun aikana. Niin ikään Läntisen sotilaspiirin joukoissa jatkuu kaluston ja harjoitusalueiden valmistelu talvikoulutuskautta varten. *** Arktisella suunnalla Pohjoisen laivaston 10. arktinen purjehdus päättyi tällä viikolla. Vielä ennen kotisatamaan paluuta purjehdukseen osallistuneet merijalkaväen joukot harjoittelivat muun muassa maihinnousua Frans Joosefin maan saaristossa.   Osa Pohjoisen laivaston erillisen lentotukialushävittäjärykmentin MiG-29K- ja MiG-29KUB-hävittäjämiehistöistä on siirtynyt har

Harjoitusaktiivisuudessa selvä lasku, käynnissä kesäkoulutuskauden tarkastusharjoituksia sekä valmistautuminen talvikoulutuskauteen

Suomen lähialueilla olevissa Venäjän asevoimien joukoissa tänä vuonna aina Zapad-2021-harjoitukseen asti jatkunut kiivas harjoitusrytmi näyttää taittuneen. Läntisessä sotilaspiirissä on viimeisen kahden viikon aikana pidetty ilmapuolustus- sekä ohjus- ja tykistöjoukkojen ampumaleirejä lukuun ottamatta pääasiassa pieniä aselajikohtaisia harjoituksia.   Käynnissä olevista kesäkoulutuskauden tarkastusharjoituksista huolimatta Läntisen sotilaspiirin harjoitusaktiivisuus jatkunee aina marraskuun lopulle alkuvuoteen verrattuna selvästi pienemmässä mittakaavassa ja matalammalla intensiteetillä muun muassa sen takia, että  sotilaspiirissä on alkanut kaluston ja harjoitusalueiden valmistelu talvikoulutuskautta varten.   Pohjoisen operatiivis-strategisen johtoportaan uutisoinnin keskiössä on ollut Pohjoisen laivaston arktisen ryhmän purjehdus pohjoisilla merialueilla.    Venäläiset ovat ilmoittaneet, että kaikki Valko-Venäjällä Zapad-harjoituksessa olleet venäläisjoukot ovat saapuneet omalle maa

Tulta ja liikettä - pika-analyysi Zapad-2021-harjoituksesta (dosentti, evl evp. Petteri Lalu)

Kuva
Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimat päättivät viime torstaina strategisen yhteisharjoituksen Zapad-2021:n seitsemän päivää kestäneen aktiivivaiheen, joka oli itse asiassa jo muutamia kuukausia kestäneen harjoitussarjan huipentuma. Virallisen ilmoituksen mukaan Venäjän ja Valko-Venäjän strategiseen yhteisharjoitukseen osallistuvan henkilöstön määrä ylsi 200 000 sotilaaseen, noin 80 lentokoneeseen ja helikopteriin, 290 panssarivaunuun, 240 tykistöaseeseen. Niiden lisäksi harjoitukseen osallistui 15 merivoimien alusta. Näistä Valko-Venäjän alueella harjoitteli 12 800 sotilasta, joista 2 500 venäläisiä, 140 panssarivaunua ja 110 tykistöasetta. Harjoituksen ulkomaalaisen osaston kooksi ilmoitettiin 2 000 sotilasta. Näin suuren henkilöstömäärän takia onkin hämmästyttävää, että Venäjän puolustusministeriö totesi, ettei Wienin vuoden 2011 sopimuksen tarkoittama harjoitukseen osallistuvien sotilaallisten joukkojen henkilöstön määrä ylitä 6 400 sotilasta Venäjän alueella.  Strategisen tason lasku

Sodan ensivaiheet harjoituskeskiössä

Viime blogissa mainitut Venäjän asevoimien pataljoonan taisteluosastojen kaksipuoleiset harjoitukset ovat yhä käynnissä Suomen lähialueilla. Niiden lisäksi niin Pohjoisessa laivastossa kuin Läntisessä sotilaspiirissä on käynnissä laaja taistelutoimintaa tukevien joukkojen harjoitus. Tästä lisää tuonnempana.    Viikko sitten Venäjän puolustushallinto järjesti tiedotustilaisuuden lähestyvästä Zapad-harjoituksesta Venäjällä palveleville ulkovaltojen puolustusasiamiehille.  Tiedotustilaisuudessa ei tullut julki mitään yllättävää.  Puolustusministeriön kansainvälisen sotilasyhteistyöpäähallinnon päällikön 1. sijaisen kenraalimajuri Jevgeni Iljinin mukaan harjoituksen tavoitteena on parantaa Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimien yhteisoperaatiovalmiutta liittovaltion alueellisen yhtenäisyyden vaalimiseksi. Harjoitusskenaariossa kuvitteellinen ”Poljarnaja”-valtio vahvistaa asevoimiensa suorituskykyjä ja painostaa sotilaallisesti kuvitteellista ”Keskusfederaatiota”, mikä johtaa lopulta aseellise