Kaksipuoleisia taisteluharjoituksia, maahanlaskukoulutusta ja elektronista sodankäyntiä

Helmikuun viimeisellä viikolla juhlittu isänmaanpuolustajien vuosipäivä keskeytti asevoimien harjoitustoiminnan pariksi päiväksi, jonka jälkeen on palattu tavanomaiseen päivärytmiin. Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana on kerrottu pitkästä aikaa kaksipuoleisista taisteluharjoituksista, joista ei ole käytännössä uutisoitu sitten viime kesän. Liekö COVID-19 vaikuttanut tapahtuneeseen? Poiketen ”normaalista” maavoimien kaksipuoleisia taisteluharjoituksia ei ole pidetty ”kuten ennen vanhaan” pataljoonan taisteluosasto kokoonpanossa, vaan niissä on toimittu komppanian taisteluosastoina. Näin on menetelty muun muassa Kannaksella sijaitsevassa 138. Moottoroidussa jalkaväkiprikaatissa ja Itämeren laivaston 11. Armeijakunnan moottoroidussa jalkaväessä. 

 

Ylipäätään maavoimien harjoitustoiminta näyttää elpyvän, sillä Läntisen sotilaspiirin ilmoituksen mukaan helmikuun aikana 6. ja 20. Armeijan sekä 1. Panssariarmeijan moottoroitujen jalkaväkijoukkojen taisteluammuntoihin osallistui yli 12 000 sotilasta. Täysin normaaliin harjoitustoimintaan on kuitenkin vielä matkaa. COVID-19:sta joukkojen sotavalmiudelle aiheuttamat riskit halutaan edelleen minimoida, eikä joukkoja siirretä paikasta toiseen taudin tarttumisen pelossa yhtään sen enempää kuin on tarpeen. Tästä kertoo muun muassa se, ettei käytännössä viime kesän jälkeen ole raportoitu taisteluharjoituksista, joissa joukot operoivat sille entuudestaan tuntemattomalla harjoituskentällä. Tämä johtajakoulutuksen näkökulmasta loistava toimintamalli odottaa siis vielä uutta tulemista.

 

***

Läntisessä sotilaspiirissä on pidetty ilmapuolustuksen taisteluvalmiusharjoitus. Siihen osallistuivat 6. Ilmavoima- ja ilmapuolustusarmeijan lisäksi Itämeren laivaston 44. Ilmapuolustusdivisioona sekä Läntisen sotilaspiirin suorassa johdossa oleva Moskovan alueelle ryhmitetty ilmatorjuntaohjusprikaati. Ainakin 6. IIPA:n osalta harjoitus pidettiin kaksipuoleisena, jossa ilmavoima- ja ilmapuolustusarmeijan hävittäjät ja helikopterit toimivat maaliosastona tutka- ja ilmatorjuntaohjusjoukoille. 

 

Tambovissa 16. Erikoisjoukkoprikaatin varuskunnassa pidettiin keskitetysti Läntisen sotilaspiirin erikoisjoukon taistelijoiden ja 6. ja 20. Armeijoiden (taktisten) tiedustelijoiden maahanlaskuharjoitus, jossa hypättiin An-26- ja An-12-kuljetuskoneista sekä Mi-8AMTŠ-helikoptereista. Osa harjoitusjoukosta hyppäsi ohjattavilla Arbalet-2-laskuvarjoilla. 

 

***

Edellä mainitun 6. Armeijan 138. Moottorijalkaväkiprikaatin kaksipuoleisen taisteluharjoituksen lisäksi myös muut sotilaspiirin maavoimajoukot ovat harjoitelleet. 20. Armeijan 3. Moottorijalkaväkidivisioonan 237. panssarirykmentti siirtyi vastikään junakuljetuksella kotivaruskunnastaan Belgorodin alueelta Nižni Novgorodiin tänä vuonna käyttöön otettuun sotilaspiirin panssarijoukkojen taistelukoulutuskeskukseen, jossa rykmentin noin tuhat sotilasta osallistuvat kolme kuukautta kestäneen taistelukoulutusjakson päätösvaiheeseen. Sen aikana taisteluharjoituksissa käytetään muun muassa nykyaikaisimpia simulaattoreita sekä harjoitellaan taistelua kaupunkiolosuhteissa. 

 

1. Panssariarmeijan 6. Erillinen panssariprikaati ja 4. panssaridivisioona ovat harjoitelleet tahoillaan komppaniakokoonpanossa. Ensiksi mainittu harjoitteli vihollisen hallussa olevan asutuskeskuksen saartamista ja valtaamista. Panssaridivisioonan T-80U-panssarivaunumiehistöt ovat puolestaan ampuneet taisteluammuntoja, jonka aiheena oli ”ylläkkö vihollisen panssaroitua ajoneuvo-osastoa vastaan”.

 

***

Itämeren laivaston alueella on harjoiteltu pääasiassa ilmassa ja maalla. Merivoimailmavoimien Ka-27-helikopterit harjoittelivat vihollisen sukellusveneiden etsintää ja tuhoamista. Rannikkojoukkojen Bastion-rannikko-ohjusmiehistöt pitivät puolestaan simuloidun tulenkäyttöharjoituksen, jossa ohjustulella tuhottiin vihollisen alusosasto, jonka aikeena oli iskeä laivaston rannikkokohteisiin ja aluksiin. Samaa asiaa, vihollisen alusosastojen tuhoamista, harjoittelivat myös merivoimailmavoimien Su-30SM-hävittäjät ja Su-24-rintamapommittajat.

 

Itämeren laivaston 11. Armeijakunnan tiedustelu- ja elektronisen sodankäynnin joukot ovat tahoillaan aloittaneet noin kuukauden kestävän harjoituksen. Ainakin tiedustelijoiden osalta kyseessä on nuoremman saapumiserän harjoitus, jossa opetellaan tiedustelua hyökkäys- ja puolustustaistelussa. Perivenäläiseen tapaan osana koulutusta harjoituksen aikana pidetään kilpailu, jonka voittaja nimetään ”parhaaksi tiedustelijaksi”. Harjoitusaiheiden perusteella myös elektronisen sodankäynnin joukkojen harjoitus on perusharjoitus. Sen aikana opetellaan suojautumista vihollisen elektroniselta vaikuttamiselta sekä vihollisen johtamisyhteyksien häirintää. 

***

Venäjän ja Valko-Venäjän puolustusyhteistyö tiivistyy entisestään. Venäjän puolustusministeriön ilmoituksen mukaan Venäjän ja Valko-Venäjän puolustusministeriöt ovat sopineet molempien maiden asevoimien yhteiseen taistelukoulutukseen tarkoitettujen kolmen koulutuskeskuksen perustamisesta. Niistä kaksi tulee Läntisen sotilaspiirin alueelle Kaliningradiin sekä Nižni Novgorodiin ja yksi koulutuskeskus perustetaan Valko-Venäjälle. Perustamisaikataulua ei kerrottu vielä julkisuuteen. Lisäksi Venäjän puolustusministeriö ilmoitti, että maat suunnittelevat yhteistä ilmapuolustusjärjestelmää. 

 

Maaliskuussa Venäjän ja Valko-Venäjän maahanlaskujoukot pitävät kaksi yhteistä harjoitusta. Ensimmäinen Venäjällä pidettävä harjoitus alkaa tulevalla viikolla 9. maaliskuuta ja sitä seuraavalla viikolla maahanlaskujoukot pitävät yhteisharjoituksen Valko-Venäjällä.