Blogi Suomen lähialueella olevien Venäjän asevoimien joukkojen toiminnasta

Huomio - внимание! Suomessa viime vuosina käydyssä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on useaan kertaan mainittu, että maamme lähialueen turvallisuustilanne on muuttunut huonompaan suuntaan. Kenellekään keskusteluja seuranneelle ei ole jäänyt epäselväksi, että yhtenä syypäänä turvallisuustilanteen muutokseen pidetään Venäjää. 

 

Niin ikään suomalaisesta turvallisuuspoliittisesta keskustelusta ilmenee, että Venäjä on aktiivinen (sotilaallinen) toimija arktisella alueella, siis aivan Suomen vieressä. Edellä kuvatuista syistä johtuen Venäjän sotilaallinen toiminta Suomen lähialueella kiinnostanee sitä osaa yleisöstä, joka tuntee mielenkiintoa turvallisuuspolitiikkaa ja maanpuolustusta kohtaan. Isolle osalle tähän kohderyhmään kuuluvista henkilöistä ongelmaksi muodostuu se, että venäjän kieltä taitamattomina heille ei käytännössä ole tarjolla suomen kielellä tietoa siitä, mitä Venäjän asevoimissa tapahtuu lähialueillamme. 


Näin ollen tämän blogin tarkoituksena on lisätä Venäjän asevoimista kiinnostuneiden henkilöiden tietämystä Suomen lähialueella olevien venäläisjoukkojen tapahtumista. Tässä tarkoituksessa  tammikuusta 2021 alkaen tässä blogissa kerrotaan noin kahden viikon välein julkisiin lähteisiin perustuen ajankohtaisia asioita Venäjän sotilaallisesta toiminnasta Suomen lähialueilla. Bloggaus keskittyy siis tammikuussa 2021 virallisesti sotilaspiirin aseman saaneen Pohjoisen laivaston (Pohjoinen strateginen johtoporras) ja Läntisen sotilaspiirin joukkojen arjen kuvaamiseen ja kommentointiin. 


Ensimmäinen varsinainen blogi ilmestyy noin 10. päivänä tammikuuta. Tuolloin tuon lukijat samalle viivalle kuvaamalla Suomen lähialueella olevaa Venäjän sotilaallista voimaa sekä kerron joulukuun 2020 alussa Venäjän asevoimissa alkaneen talvikoulutuskauden ensiviikkojen tapahtumista Suomen lähialueilla. 


Suomen lähialueen ja Itämeren alueen turvallisuustilanteen näkökulmasta vuosi 2021 muodostunee mielenkiintoiseksi pelkästään jo siksi, että Venäjän vuotuinen pääsotaharjoitus, tänä vuonna Zapad-2021, pidetään Suomen maa- ja merirajaan yhteydessä olevan Läntisen sotilaspiirin vastuualueella. 

Hyvää uutta vuotta - с новым годом


Punainen tori syksy 2014 Spasskaja Bašnja -sotilasmusiikkitapahtuma. Kuva kirjoittajan albumista.



Kommentit

  1. Timo Vainikka6. tammikuuta 2021 klo 11.02

    Hieno juttu! Blogi saa varmasti suuren suosion mikäli kirjoittaja ei syyllisyty itsesensuuriin korjoittelemalla päivänselvyyksiä. Eittämättä blogia seuraa myös Venäjän sotilastiedustelu GRU.

    VastaaPoista
  2. Leo Tähtinen9. tammikuuta 2021 klo 6.15

    komppaan edellistä, kyllä tämmöiselle on tarvetta. Kiitos

    VastaaPoista
  3. Itärajan impi13. helmikuuta 2021 klo 2.49

    Tärkeä herätyskello suomalaisille
    Kiitos-

    VastaaPoista
  4. Unknown22. helmikuuta 2021 klo 0.43

    Asiantuntevaa, sujuvaa ja tervetullutta juttua, hyvä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tulta ja liikettä - pika-analyysi Zapad-2021-harjoituksesta (dosentti, evl evp. Petteri Lalu)

Kuva
Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimat päättivät viime torstaina strategisen yhteisharjoituksen Zapad-2021:n seitsemän päivää kestäneen aktiivivaiheen, joka oli itse asiassa jo muutamia kuukausia kestäneen harjoitussarjan huipentuma. Virallisen ilmoituksen mukaan Venäjän ja Valko-Venäjän strategiseen yhteisharjoitukseen osallistuvan henkilöstön määrä ylsi 200 000 sotilaaseen, noin 80 lentokoneeseen ja helikopteriin, 290 panssarivaunuun, 240 tykistöaseeseen. Niiden lisäksi harjoitukseen osallistui 15 merivoimien alusta. Näistä Valko-Venäjän alueella harjoitteli 12 800 sotilasta, joista 2 500 venäläisiä, 140 panssarivaunua ja 110 tykistöasetta. Harjoituksen ulkomaalaisen osaston kooksi ilmoitettiin 2 000 sotilasta. Näin suuren henkilöstömäärän takia onkin hämmästyttävää, että Venäjän puolustusministeriö totesi, ettei Wienin vuoden 2011 sopimuksen tarkoittama harjoitukseen osallistuvien sotilaallisten joukkojen henkilöstön määrä ylitä 6 400 sotilasta Venäjän alueella.  Strategisen tason lasku
Lue lisää

Johtaminen, joukkojen valmius sekä niiden keskittäminen

Kuva
Aikaisemmista blogipäivityksistä poiketen en tällä kertaa käsittele viime viikkojen taistelukoulutustapahtumia Pohjoisessa laivastossa tai Läntisessä sotilaspiirissä. Sen sijaan nyt kirjoitan aikaisemmissa blogipäivityksissä sivuttuja, mutta tuolloin lähempää tarkastelua vaille jääneistä Venäjän asevoimien käytön kannalta kolmesta keskeisestä asiasta: johtamisesta, joukkojen valmiudesta sekä niiden keskittämisestä.    Arjen uutisten synnyttämiä ajatuksiani ja tulkintojani olen täsmentänyt, laittanut oikeaan viitekehykseen ja mittakaavaan hyödyntäen Pentti Forsströmin väitöskirjaa ” Venäjän sotilasstrategia muutoksessa. Tulkintoja Venäjän sotilasstrategian perusteiden kehityksestä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen”,  Jonas Kjellénin ja Nils Dahlqvistin artikkelia  ”Russia´s Armed Forces in 2019” , Petteri Lalun artikkelia ” The Fighting Power of Russia´s Armed Forces”  sekä Johan Norbergin ja Martin Goliathin artikkelia  ”The fighting power of Russia´s Armed Forces in 2019”. *** Näinä p
Lue lisää