Juhlat on juhlittu, Venäjän asevoimien harjoitustoiminta on päässyt vauhtiin, uutta tietoa Zapad-2021-harjoituksesta

Toden totta arki on koittanut, mikäli se voidaan todeta Venäjän asevoimien harjoitustoiminnasta kertovan uutisvirran merkittävästä kasvusta joulun ja uuden vuoden aikaan verrattuna. Näyttää siltä, että ainakin osassa Suomen lähialueella olevissa joukoissa, kuten esimerkiksi Pohjoisen laivaston rannikkojoukoissa, Itämeren laivaston armeijakuntajoukoissa ja 6. Armeijan joukoissa, on nuoremman saapumiserän koulutuksessa siirrytty noin puolitoista kuukautta kestävään ryhmäkoulutusvaiheeseen, jona aikana harjoitellaan taistelua ryhmäkokoonpanossa osana joukkuetta.

 

***

Pohjoisella strategisella suunnalla Pohjoisen laivaston ilmavoimakomponentti jatkaa edellisvuosien tapaan Venäjän voimannäyttöä arktisella alueella. Pohjoisen laivaston ilmavoima- ja ilmapuolustusarmeijan (45. IIPA) komentajan kenraaliluutnantti Aleksandr Otroštšenkon mukaan sukellusveneiden pitkän matkan Tu-142-torjuntakoneet jatkavat kuluvana vuonna viime vuoden tapaan valvontalentoja Atlantilla ja Pohjoisella jäämerellä. Venäjän voimannäyttöön pohjoisella strategisella suunnalla kuuluu myös se, että aivan vastikään 45. IIPA:n MiG-31BM-torjuntahävittäjät aloittivat Novaja Zemljalla kokeellisen taistelupäivystyksen. Tämän myötä Venäjän kyky valvoa ilmatilaa pohjoisella merireitillä kasvoi, kun torjuntahävittäjät voivat nousta tehtävään toiminta-alueeltaan sen sijaan, että tehtävä alkaisi siirtymisellä mantereelta toiminta-alueelle. Joitakin vuosia sitten samalla alueella aloitti taistelupäivystyksen uusimmalla S-400-Triumf-kalustolla varustettu ilmatorjuntaohjusrykmentti. (Blogi jatkuu kuvan jälkeen).

Pohjoisilla merialueilla on myös harjoiteltu. Pohjoisen laivaston pinta-aluksista ohjusvene Aijsberg ja sukellusveneiden torjunta-alus Snešegorsk ampuivat tykeillään Barentsin merellä maaleja, jotka kuvasivat vihollisen pinta- ja ilma-aluksia. Lisäksi molempien alusten miehistöt harjoittelivat aluksiin kohdistuvien sabotaasien torjuntaa. Ensimmäisellä pitkällä purjehduksellaan oleva fregatti Admiral Flota Kasatonov on puolestaan juuri päättänyt muutaman päivän laivastovierailun Algeriassa, jonka jälkeen se harjoitteli Keskisellä Välimerellä vihollisen ilma-alusten ja sukellusveneiden hyökkäysten torjuntaa. 

 

***

Myös Pietarin ja Leningradin alueella sijaitsevat 6. Armeijan joukot ja Läntisen sotilaspiirin eteläosassa sijaitsevat 20. Armeijan joukot ovat aloittaneet uuden vuoden harjoituksilla.   6. Armeijan molempien moottorijalkaväkiprikaatien nuorimman saapumiserän taistelijoille on pidetty ryhmäkokoonpanossa puolustus- ja hyökkäystaistelun perusharjoitus. Samaisen armeijan aselajijoukoista ainakin ilmatorjunta-, viesti- sekä suojelujoukoilla on ollut omia harjoituksia. Voronežin alueella sitä vastoin 20. armeijan joukot ovat harjoitelleet muun muassa asutuskeskustaistelua, jossa erillinen pioneerirykmentti käytti ensikertaa Uran-6-raivausrobottia. Sen kaukokäyttöetäisyys on 800 metriä ja se kykenee ylittämään metrin korkuisen esteen ja puolentoista metrin kaivannon. Robotissa on neljä 360 astetta kääntyvää videokameraa ja sen ”käsivarsi” kykenee nostamaan 25 kilon taakan. 

 

Läntisen sotilaspiirin komentaja kenraalieversti Aleksandr Žuravlev tarkasti 1. Panssariarmeijan koulutusta, mihin liittyen viimeisen kahden viikon aikana Panssariarmeija on pitänyt monia erilaisia harjoituksia panssari- ja moottorijalkaväkijoukoille, kuin myös taistelua tukeville aselajijoukoille. Täten esimerkiksi Moskovan alueella 4. Panssaridivisioonaan viime syksynä palvelukseen astuneet varusmiehet ovat ensikertaa ampuneet T-80U-taistelupanssarivaunulla maaleja, jotka kuvasivat vihollisen panssaroitua kalustoa ja ilma-aluksia. 

 

Samaisen panssariarmeijan 6. erillisen panssariprikaatin jo kokeneemmat sotilaat ovat niin ikään ampuneet taisteluammuntoja T-72B3-taistelupanssarivaunulla Nižni Novgorodin alueella. Harjoitusjoukon tehtävänä oli torjua panssarivaunuilla vahvennetun vihollisen moottoroidun jalkaväkipataljoonan hyökkäys. Tätä tehtävää toteuttaessaan harjoitusjoukko käytti panssarikaruselliampumamenetelmää, mikä mahdollistaa vihollisen tulittamisen tauotta. Kyseisessä ampumamenetelmässä yhteen ”karuselliin” kuuluu kolme panssarivaunua, joista yksi tulittaa, toinen valmistautuu tulittamaan ja kolmas on siirtymässä uuteen tuliasemaan. Venäjän panssarijoukot ovat käyttäneet kyseistä ampumamenetelmää muun muassa viimeisimmissä pääsotaharjoituksissa. (Blogin sivupalkista löytyy linkki mm. suomenkielisiin analyyseihin Venäjän pääsotaharjoituksista vuosilta 2017, 2019, 2020). 

 

6. erillisen panssariprikaatin tykistöjoukot ovat puolestaan ampuneet raskailla 120 millimetrin Sani-kranaatinheittimillä. Ammunnoissa käytettiin vastatykistötoimintaan soveltuvaa Aistjonok-tiedustelu- ja valvontatutkaa, jonka avulla on mahdollista havaita vihollisen kranaatinheitinten tuliasemat kolmen kilometrin etäisyydeltä. 

 

Myös 1. Panssariarmeijan ja sen yhtymien tiedustelujoukot ovat harjoitelleet. Nižni Novgorodin alueella 96. erillinen tiedusteluprikaati harjoitteli vihollisen ryhmityksen ja erityisesti sen komentopaikkojen sijainnin selvittämistä Eleron-3- ja Orlan-10-lennokeilla. Kilometrin korkeudessa lentäneiden lennokkien välittämien tietojen perusteella prikaatin esikunnassa laadittiin peitepiirros vihollistilannearvion ja omien joukkojen toiminnan suunnittelun tueksi. 2. Moottorijalkaväkidivisioonan tiedustelujoukot ovat puolestaan taisteluammunnoin harjoitelleet rakennusten valtaamista. 

 

Itämeren suunnalla on puolestaan harjoiteltu niin merellä kuin ilmassa. Esimerkiksi Itämeren laivaston suuri maihinnousualus Minsk ampui tykeillään valoisalla ja pimeällä maaleja, jotka kuvasivat vihollisen hyökkääviä pinta- ja ilma-aluksia. Itämeren laivaston merivoimailmavoimat ovat pitäneet tämän vuoden ensimmäisen harjoituksen, johon osallistui sekä kiinteäsiipistä kalustoa että helikoptereita. Su-30SM- ja Su-24-hävittäjät harjoittelivat maavoimien taistelun tukemista ilmatiedustelulla sekä tuhoamalla vihollisen komentopaikkoja, panssarikalustoa sekä elävää voimaa. Myös Mi-24-taisteluhelikopterit ja Mi-8-kuljetushelikopterit harjoittelivat maavoimien taistelun tukemista tiedustelulla ja maamaalien tuhoamisella. Ka-27-alushelikopterit harjoittelivat puolestaan merialueen valvontaan. Harjoitukseen kerrotaan osallistuneen kaikkiaan kolmisenkymmentä ilma-alusta. 

 

Pitkän matkan purjehduksella oleva Itämeren laivaston Stojki-korvetti on pitänyt Välimerellä simuloidun tulenkäyttöharjoituksen, jossa aluksen tykki- ja ilmatorjuntaohjusmiehistöt harjoittelivat vihollisen meri- ja ilmamaalien tuhoamista.

 

***

Nyt myös valkovenäläiset ovat lausuneet Zapad-2021-pääsotaharjoituksesta. Aikaisempaan venäläiseen uutisointiin verrattuna Valko-Venäjän puolustusministeriön tiedote sisälsi muutaman uuden asian: 1) harjoitusajankohta on 10.-16. syyskuuta. 2) Harjoituksen yhtenä tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä hyökkääville joukoille voimakkaasti kaupungistuneilla alueilla käytävään taisteluun. 3) Harjoitustilanteena on yksi variaatio mahdollisesta sotilaspoliittisen tilanteen kehityksestä kuvitteellisten valtioiden [lue Venäjä, Valko-Venäjä] lähellä. Onkin mielenkiintoista nähdä millainen harjoitustilanne julkisuuteen kerrotaan. Viimeisessä neljässä strategisessa esikunta- ja johtamisharjoituksessa harjoitustilanne on kuvattu terrorismin vastaista toimintaa varten. Käytännön harjoitustoimet on kuitenkin olleet jotain aivan muuta. Katsotaan, miten tänä vuonna asia ratkaistaan?

 

Valkovenäläisten tiedotteessa toistettiin julkisuudessa jo olleet tiedot siitä, että harjoitus pidetään sekä Venäjän että Valko-Venäjän alueella sekä se, että harjoituksen yhtenä teemana on Valko-Venäjän ja Venäjän alueellisen joukkoryhmän käyttöön liittyvät asiat ja sen operaatioiden toteuttaminen. Venäläis-valkovenäläinen alueellinen joukkoryhmä on ollut toiminnassa vuodesta 1999. Maaliskuussa 2017 valkovenäläiset ilmoittivat, että siihen kuuluu Valko-Venäjän asevoimien lisäksi Venäjän asevoimista [ainakin] Läntisen sotilaspiirin 1. Panssariarmeija. Tämän lisäksi Valko-Venäjällä ja Venäjällä on yhteinen ilmapuolustusjärjestelmä. Vuodesta 1995 lähtien Valko-Venäjällä on ollut kaksi venäläistä sotilaskohdetta: merivoimien 43. viestikeskus ja ohjuspuolustusjärjestelmään kuuluva Volga-ennakkovaroitustutka-asema.

***

Kaamosmasennuksesta kärsiville lohdutuksen sanana voidaan mainita, että Läntinen sotilaspiiri on ilmoittanut joukkojensa alkaneen harjoitella voitonpäivän (9.5.) paraatia varten, mitä voitaneen pitää varmana lähestyvän kevään merkkinä.