Perusteita Venäjän asevoimista ja havaintoja talvikoulutuskauden ensiviikkojen tapahtumista

Tätä kirjoitettaessa on Venäjän asevoimissa ollut käynnissä viitisen viikkoa joulukuun alussa alkanut talvikoulutuskausi. Ennen kuin siirrytään tarkastelemaan mitä talvikoulutuskaudella on ennättänyt tapahtua lähialueillamme, lienee paikallaan näin aluksi muutamalla sanalla valaista Venäjän asevoimien yleisjärjestelyjä ja sen sotilaallista voimaa Suomen lähialueilla. Bloggauksen edetessä nämä asiat tarkentuvat ja täsmentyvät.

 

Venäjän asevoimat koostuvat kolmesta puolustushaarasta: maavoimista, ilma-avaruusvoimista, merivoimista sekä kahdesta itsenäisestä aselajista strategisista ohjusjoukoista ja maahanlaskujoukoista. Sotilashallinnollisesti Venäjä on jaettu neljään sotilaspiiriin ja yhteen sotilaspiirin juridisen ja hallinnollisen aseman omaavaan strategiseen johtoportaaseen Pohjoiseen laivastoon. Näistä Suomeen maarajayhteydessä ovat tammikuun 2021 alusta lukien sotilaspiirin statuksen saanut Pohjoinen laivasto ja Läntinen sotilaspiiri. Ne kykenevät itsenäiseen sodankäyntiin ja johtavat vastuualueellaan olevia joukkoja, pois lukien maahanlaskujoukot, strategiset ohjusjoukot sekä ilma-avaruusvoimiin kuuluvat joukot, kuten esimerkiksi kaukotoiminta- ja kuljetusilmavoimat, jotka kuuluvat yleisesikunnan johtoon.

 

Pohjoisen laivaston esikunta sijaitsee Murmanskin alueella Severomorskissa. Pohjoisen laivaston alaisuudessa toimii muun muassa Murmanskiin, Severomorskiin sekä Arkangeliin sijoitetut pinta-alus- ja sukellusvenevoimat. Niiden kanssa kiinteässä yhteistoiminnassa on Severomorskiin ryhmitetty kahdesta hävittäjärykmentistä muodostuva meri-ilmavoimaosasto. 

 

Pohjoisen laivaston alaisuudessa toimii myös rannikkojoukkoja, joihin luetaan esimerkiksi Murmanskin alueelle ryhmitetyt merijalkaväki- ja rannikko-ohjusprikaatit. Pohjoisen laivaston alaisuudessa toimii myös 14. Armeijakunta, johon kuuluu Alakurtissa oleva erillinen arktinen moottorijalkaväkiprikaati ja Petsamossa (Petšenga) sijaitseva erillinen moottorijalkaväkiprikaati. 

 

45. Ilmavoima- ja ilmapuolustusarmeija (45. IIPA) kuuluu niin ikään Pohjoisen laivaston kokoonpanoon. Ilmavoimaosaan kuuluu erityyppisiä hävittäjä-, tiedustelu- ja valvonta- sekä kuljetuskoneita. Ilmapuolustusdivisioonien kalustoon kuuluu puolestaan venäläisittäin nykyaikaisimpia S-400- ja Pantsir-S1-ilmatorjuntaohjuksia. Lisäksi Pohjoisella laivastolla on muun muassa ilmatorjunta- ja rannikko-ohjuksilla sekä erilaisella tutkakalustolla varustettuja taktisia ryhmiä arktisella alueella ainakin Novaja Zemljalla ja Frans-Josefin maalla. 

 

Alla olevassa kuvassa on kartalle sijoitettuna eräitä Pohjoisen laivaston kokoonpanoon kuuluvia joukkoja. Blogi jatkuu kuvan jälkeen.

Läntisen sotilaspiirin (LänSp) esikunta sijaitsee Pietarissa. Sen alaisuudessa toimivia joukkoja sijaitsee 26:lla Venäjän alueella. Sotilaspiirin rauhan ajan kokoonpanoon kuuluu kaksi kokoonpanoltaan ja ilmeisesti myös käyttötarkoitukseltaan erilaista yleisjoukkojen armeijaa (6. A ja 20. A), 1. Panssariarmeija, 6. Ilmavoima- ja ilmapuolustusarmeija sekä Itämeren laivasto. 6. Armeijan esikunta sijaitsee Pietarin esikaupunkialueella Agalotovossa. Sen johdossa olevat joukot on ryhmitetty pääasiassa Leningradin alueelle. Armeijan kokoonpanoon kuuluu mm. moottorijalkaväki-, tykistö- ja ohjus-, ilmatorjunta- sekä pioneeri- ja suojelujoukkoja. Esimerkiksi Viipurin lähellä Kamenkassa sijaitsee 138. moottorijalkaväkiprikaati. 

 

Venäjän asevoimien suurimman yhtymän 20. Armeijan esikunta sijaitsee sotilaspiirin eteläosassa Voronežin kaupungissa. Yhtymän kokoonpanoon kuuluu muun muassa kaksi moottorijalkaväkidivisioonaa. 1. Panssariarmeijan esikunta sijaitsee Moskovan alueella, jonne pääosa panssariarmeijan joukoista on myös ryhmitetty. 

 

Sotilaspiirin ilmavoima- ja ilmapuolustusvoimaa operoi 6. Ilmavoima- ja ilmapuolustusarmeija (6. IIPA). Sen esikunta sijaitsee Pietarissa. 6. IIPA:n kokoonpanoon kuuluu kaksi ilmapuolustusdivisioonaa, joista toinen on ryhmitetty Pietariin ja Leningradin alueelle. 6. IIPA:n ilmavoimaelementtiä edustaa muun muassa Petroskoissa sijaitseva hävittäjälentorykmentti ja Pietariin sijoitettu sekalentorykmentti.

 

Itämeren laivastolla on kaksi tukikohta-aluetta. Päätukikohta sijaitsee Kaliningradin alueella Baltijskissa ja toinen tukikohta sijaitsee Leningradin alueella Kronštadtissa. Itämeren laivaston kokoonpanoon kuuluu pinta-alus- ja sukellusvenevoimat, joiden toimintaa kiinteästi osallistuu niin ikään laivaston kokoonpanoon kuuluva merivoimailmavoimat. Edelleen Itämeren laivaston kokoonpanoon kuuluu rannikko- ja ilmapuolustusjoukkoja sekä pääosin Kaliningradiin ryhmitetty 11. Armeijakunta, jonka kokoonpanoon kuuluneiden kahden moottorijalkaväkiprikaatin ja erillisen panssarirykmentin perustalle on mahdollisesti vuodenvaihteessa 2020–2021 perustettu moottorijalkaväkidivisioona. Eräitä Läntisen sotilaspiirin joukkojen sijaintipaikkoja on esitettynä alla olevissa kuvissa. Blogi jatkuu kuvan jälkeen.

Sotilaspiirin alueella sijaitsee kaksi kaukotiedusteluun ja tuhotyötoimintaan erikoistunutta erikoisjoukkoprikaatia. 2. Erikoisjoukkoprikaati sijaitsee Pihkovassa ja 16. Erikoisjoukkoprikaati sijaitsee Tambovissa. Todennäköisesti molemmat prikaatit toimivat rauhan aikana Venäjän asevoimien yleisesikunnan alaisuudessa.  

Venäjän asevoimien järjestelyistä ja joukoista lisätietoja esimerkiksi: Pentti Forsström: Venäjän sotilasstrategia muutoksessa. Tulkintoja Venäjän sotilasstrategian perusteiden kehityksestä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Diss. MPKK 2019; Petteri Lalu: The Fighting Power of Russia´s Armed Forces. Putin´s Russia: Economy, Defence and Foreign Policy. Editor Steven Rosefielde. World Scientific Publishing Co Pte Ltd 2020. 

***

Poikkeuksellinen korona-vuosi vaikutti myös Venäjän asevoimiin, vaikka komentajat eri tasoilla kilvan väittävät, että pandemiasta huolimatta asevoimien harjoitustoiminta voitiin toteuttaa suunnitelmallisesti. Pääosa suunnitelluista harjoituksista on mahdollisesti toteutunut, mutta niiden mittakaavaa on todennäköisesti jouduttu pienentämään. Korona-pandemian aiheuttamien erityisolojen johdosta Venäjän asevoimien suojelujoukot ovat saaneet runsaasti harjoittelua oman aselajinsa sodan ajan erikoistehtäviin. Suojelujoukkoja nimittäin käytetään toistuvasti niin sotilas- kuin siviilikohteiden puhdistamiseen. Mitä korona-tilanteeseen tulee, niin Venäjän puolustusministeriön ilmoituksen mukaan vuoden 2020 lopussa Venäjän asevoimissa oli noin 4 700 koronaa sairastavaa henkilöä ja siitä oli parantunut noin 23 700 henkeä. Taudin leviämisen hillitsemiseksi korona-rokotukset on aloitettu Venäjän asevoimissa joulukuun alussa. 

 

Venäjän vuotuinen pääsotaharjoitus, tänä vuonna Zapad-2021 (Länsi-2021) pidetään syyskuussa Läntisen sotilaspiirin ja Valko-Venäjän sekä mahdollisesti myös Pohjoisen laivaston alueella. Presidentti Putin kommentoi joitakin viikkoja sitten harjoitusta toteamalla, että siinä testataan alueellisen voimaryhmän uusia käyttötapoja. Muutoin harjoitusteemat noudattavat samaa linjaa kuin vuoden 2020 pääsotaharjoituksessa eli: taktiset maahanlaskut osana sotatoimia, nopeat siirtymät taistelulajista (puolustus, hyökkäys, viivytys) toiseen alati muuttuvassa tilanteessa, jossa pyritään maksimaalisesti hyödyntämään käytössä olevan sotakaluston suorituskykyä. Tässä suhteessa ei ole siis odotettavissa mitään ennen kuulumatonta, vai toteutuuko tässäkin sanonta ”Venäjä yllättää aina”? 

 

Ennakkotietojen mukaan uusimmasta aseistuksesta Zapad-2021-harjoituksessa nähdään ensikertaa 20. A:n 2. Moottorijalkaväkidivisioonan tykistöjoukoissa T-90-panssarivaunun alustalle rakennettu 152 millimetrin tykillä varustettu Koalitsija-SV-telatykkipatteristo. Telatykki on tarkoitettu tuhoamaan vihollisen maan päällä olevia tärkeitä maaleja, kuten esimerkiksi komentopaikkoja, viestikeskuksia, tykistö- ja ilmatorjunta-asemia sekä panssarikalustoa. Telatykin väitetään kykenevän ampumaan 70 kilometrin etäisyydelle. 

 

Joulun ja uudenvuoden aika aina loppiaiseen saakka on Venäjällä perinteisesti rauhoittumisen aikaa. Tämä näkyy myös asevoimien harjoitusaktiviteetin laskemisena. Viimeisen noin viiden viikon aikana on Suomen lähialueella ollut eräitä sotilaallisia tapahtumia, jotka ansaitsevat tässä yhteydessä tulla mainituksi.

 

Venäjän strateginen pidäke perustuu etupäässä strategisten ohjusjoukkojen suorituskykyyn, ja vaikka ne eivät kuulu varsinaisesti tämän blogin aihepiriin, on syytä mainita, että Venäjä suoritti vuotuisen ydinasetriadin (maa-, meri- ja ilmakomponentti) testauksen joulukuun alussa. Tässä tarkoituksessa yksi Pohjoisen laivaston strategisista sukellusveneistä laukaisi ballistisen mannertenvälisen ohjuksen Barentsin mereltä. Tällä on suora liittymäkohta Pohjoisen laivaston komentajan amiraali Aleksandr Moisejevin tammikuun alussa alaisilleen pitämään käskynjakoon, jossa hän totesi, että Pohjoisen laivaston tärkeimpänä tehtävänä on strategisten ohjusjoukkojen merikomponentin taisteluvalmiuden pitäminen käsketyllä tasolla. Tätä tehtävää Pohjoisen laivaston sukellusveneet toteuttavat mm. partioimalla maailman eri merillä. 

 

Myös Pohjoisen laivaston pinta-alukset ovat harjoitelleet. Fregatti ”Admiral Flota Sovetskogo Sojuza Gorškov” ampui Tširkon-yliääniohjuksella Vienanmereltä Barentsin merellä olleisiin merimaaleihin ja Arkangelin alueella olleisiin rannikkomaaleihin. Kesällä 2020 Pohjoisen laivaston kokoonpanoon otettu vastavalmistunut fregatti ”Admiral Flota Kasatonov” on puolestaan aloittanut ensimmäisen Atlantille suuntautuvan pitkän purjehduksen. Sen aikana alusmiehistö harjoittelee erilaisia merisodankäyntiin ja laivapalveluun liittyviä tehtäviä. 

 

Murmanskissa Petsamon alueella on puolestaan pidetty useampipäiväinen 14. Armeijakunnan 200. moottorijalkaväkiprikaatin kiväärikaliiperisten- ja sinkoaseiden ampumaleiri. Huomioiden leirin ajankohta ja asetyypit, joilla ammuttiin sekä ampumaohjelmisto, kyseessä lienee syksyllä palvelukseen astuneen nuoremman saapumiserän perusampumaleiri.

 

Myös Pietarin suunnalla 6. Armeijassa on pidetty 138. moottorijalkaväkiprikaatin tehtävä- ja miehistökohtaisia ampumaleirejä. Niissä on ammuttu kiväärikaliiperisilla aseilla sekä T-72B3-taistelupanssarivaunun aseistuksella 500–1 800 metrin etäisyydellä olleisiin maaleihin, jotka kuvasivat oletetun vihollisen elävää voimaa ja sotakalustoa. Harjoituskuvauksista on pääteltävissä, että ampumaohjelmistossa oli sekä puolustus- että hyökkäysammuntoja. Mahdollisesti ampumaleiriin osallistui niin nuoremman kuin vanhemmat saapumiserän sotilaita. 

 

Läntisen sotilaspiirin eteläosassa Voronežin alueella on puolestaan 20. Armeijan moottorijalkaväki harjoitellut puolustustaistelua asutuskeskuksessa, minkä lisäksi uuden vuoden aikoihin päättyi 20. A:n moottorijalkaväki- ja panssarijoukkojen ampumaleiri, jossa ammuttiin hyökkäys- ja puolustusammuntoja ryhmä- ja joukkuekokoonpanossa. 

 

Moskovan alueella Alabinon harjoituskentällä on puolestaan pidetty 1. Panssariarmeijan liikekannallepanoharjoitus. Harjoitukseen osallistui noin 3 000 sotilasta, mitä määrää on pidettävä poikkeuksellisen suurena ottaen huomioon korona-tilanne.

 

Kommodori Andrei Salošin on nimitetty joulukuun puolivälissä Itämeren laivaston Leningradin meritukikohdan uudeksi päälliköksi. Hän siirtyi kyseiseen tehtävään Venäjän sotalaivaston suurimman yhtymän Pohjoisen laivaston ohjusalusdivisioonan komentajan tehtävästä. 

 

Itämeren laivaston alusosasto, johon kuuluu Stojki-korvetti, Kola-meritankkeri ja hinaaja Jakov Grebelski on parhaillaan Atlantille, Välimerelle sekä Intian valtamerelle suuntautuvalla kaukopurjehduksella. Korvetin mukana purjehtii Ka-27-helikopteri ja merijalkaväen erikoisosasto. Purjehduksen aikana korvetti Stojki´n miehistö harjoittelee mm. sukellusveneiden torjuntaa ja ilmapuolustusta. Korvetin mukana purjehtiva Ka-27-helikopteri osallistuu sukellusveneiden torjuntaharjoitukseen ja harjoittelee pintamaalien etsintää. 

 

Itämeren laivaston sukellusvene Dmitrov on harjoitellut Itämerellä. Harjoitusaiheina on ollut mm. yhteistoiminta raivaajien kanssa oletetun vihollisen miinoitteen läpäisemiseksi. Tämän lisäksi sukellusvenemiehistö on ampunut torpedoilla vedenalaisiin sekä pintamaaleihin, harjoitellut vihollisen sukellusveneiden etsintähelikoptereilta piiloutumista sekä miinoitteen laskua. 

 

Pihkovan alueella 6. Ilmavoima- ja ilmapuolustusarmeijan maavoimailmavoimien Ka-52- ja Mi-28-taisteluhelikopteri- sekä Mi-8- ja Mi-26-kuljetushelikopterimiehistöt ovat harjoitelleet lentämistä pareittain ja parvessa. Lisäksi maahanlaskun yhteydessä taisteluhelikopterit harjoittelivat kuljetushelikopterien suojaamista. Harjoitukseen kerrotaan osallistuneen noin 15 helikopteria ja noin 40 miehistön jäsentä. 

 

Läntisen sotilaspiirin elektronisen sodankäynnin joukot ovat puolestaan harjoitelleet Kurskin alueella elektronista hyökkäystä erilaisilla häirintälaitteilla oletetun vihollisen viestikeskuksiin ja johtamisjärjestelmiin. 

 

Arki on alkanut. Katsotaan mitä uusi vuosi tuo tullessaan.