Läntiseen sotilaspiiriin uusi voimaryhmä; Läntisen sotilaspiirin harjoitusuutisoinnissa "journalistinen radiohiljaisuus"

Viimeisen noin kahden viikon aikana joukkotiedotusvälineet ovat kertoneet kiristyneestä tilanteesta Valko-Venäjän, Puolan ja Liettuan raja-alueilla, missä Valko-Venäjä käyttää Lähi-idästä lähtöisin olevia siirtolaisia hybridiaseena muun muassa Euroopan Unionia vastaan. Yhtenäisyyden ja voiman osoituksena Valko-Venäjä ja Venäjä pitivät kyseisellä suunnalla yhteisen sotaharjoituksen. 

 

Lisäksi joukkotiedotusvälineistä on saatu lukea, että Venäjä on keskittänyt Krimille ja Itä-Ukrainan rajan läheisyyteen jopa  90  000 sotilasta sekä on muodostamassa Läntiseen sotilaspiiriin Ukrainan ja Valko-Venäjän rajan läheisyyteen uutta voimaryhmää, millä tarkoitetaan yleensä 2-3 maavoimien armeijaa. 

 

Vaikka Venäjän asevoimien toimeenpanokyvyn tehokkuus keskittää melko lyhyessä ajassa iso määrä joukkoja haluamalleen alueelle on saattanut yllättää osan läntisistä tarkkailijoista, ei joukkojen määrän lisääminen Venäjän läntisellä strategisella suunnalla ole ollut lännessä yllätys. Viime toukokuun lopussa Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu näet ilmoitti, että vuoden 2021 kuluessa Läntiseen sotilaspiiriin perustetaan noin 20 uutta yhtymää ja joukko-osastoa. Tuolloin arvioin, että tämä voi tarkoittaa noin 100 000 sotilasta. (Katso blogi 5. kesäkuuta 2021).

 

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida sitä, missä määrin perusteilla olevan voimaryhmän joukot ovat  Šoigun mainitsemia [muista sotilaspiireistä siirrettyjä] uusia yhtymiä ja joukko-osastoja, tai missä määrin ne ovat olleet entuudestaan Läntisen sotilaspiirin kokoonpanossa. Arvioni mukaan perusteilla olevan voimaryhmän runkona toimii Ukrainan ja Valko-Venäjän suunnalla jo entuudestaan ryhmitettynä ollut Venäjän asevoimien suurin yhtymä 20. Armeija. Tämän lisäksi alueelle on tuotu lisää joukkoja todennäköisesti ainakin Keskisestä ja mahdollisesti Eteläisestä sotilaspiiristä. 

 

Pysytään vielä hetki Venäjä−Valko-Venäjä -asioissa. Maat ovat jatkaneet 25 vuodella sopimusta, minkä mukaan kaksi venäläistä sotilaskohdetta saa jatkaa toimintaansa Valko-Venäjän maaperällä. Kyse on Venäjän sotalaivaston 43. viestikeskuksesta ja ohjuspuolustusjärjestelmän tutka-asemasta. Molemmat sotilaskohteet ovat Neuvostoliiton ajoilta. Viestikeskus aloitti toimintansa vuonna 1964 ja tutka-asema rakennettiin 1980-luvulla.

***

Mitä Suomen lähialueilla olevien Venäjän asevoimien joukkojen koulutusuutisointiin tulee viimeisen kahden viikon ajalta niin on todettava, että nyt näyttäisi vallitsevan eräänlainen ”journalistinen radiohiljaisuus”.  Harjoitusuutisointi on ollut perin vähäistä ja uutisia on kirjoitettu taistelukoulutuksen näkökulmasta mittaluokaltaan ja sisällöltään vaatimattomista koulutustapahtumista. 

 

Arvioni mukaan selitys vallitsevaan tilanteeseen löytynee kolmen pääsyyn yhdistelmästä: 1) Pääosa Läntisen sotilaspiirin taistelukelpoisimmista joukoista ovat mukana voiman kasvattamisessa Ukrainan ja Valko-Venäjän suuntaan. Ne ovat siis osa sotilasoperaatiota, mistä ei perinteisesti tiedoteta ainakaan reaaliajassa; 2) Käynnissä on ylimenokausi, jolloin vanhemman saapumiserän sotilaat kotiutuvat ja nuoremman saapumiserän alokkaat astuvat palvelukseen. Tässä vaiheessa vuotta harjoitusaktiivisuuden lasku on siis täysin normaalia; 3) Venäjän asevoimissa toimeenpannuista laajoista COVID-19-rokoteohjelmista huolimatta maassa alati paheneva epidemiatilanne on saattanut aiheuttaa peruutuksia ja muutoksia jo ennalta sovittujen harjoitusten toimeenpanoon. Ainakin Itämeren laivaston alijohtajien täydennyskoulutuksen läpivientiä on jouduttu muuttamaan COVID-19-tautitilanteen takia. 

***

Supistuneesta uutistarjonnasta huolimatta Suomen lähialueella olevat joukot eivät ole olleet täysin toimettomana. Esimerkiksi Pohjoisen laivaston merijalkaväki- ja moottorijalkaväkiyhtymien tiedustelujoukoissa palvelevat sopimussotilaat ovat osallistuneet laskuvarjohyppykoulukseen. Siihen kerrotaan osallistuneen noin sata sotilasta, jotka hyppäsivät 800-1 000 metrin korkeudesta D-6-laskuvarjolla An-26-koneesta. Laskuvarjohyppykoulutus on osa Pohjoisen laivaston pysyvän valmiuden joukkojen koulutusta.

 

Arktisella suunnalla on harjoiteltu myös merellä, kun Pohjoisen laivaston strateginen ohjus- sekä monitoimisukellusvene harjoittelivat Barentsin merellä noin sadan metrin syvyydessä kaksipuoleisesti torpedohyökkäystä sekä sen väistöä. 

***

Läntisessä sotilaspiirissä on puolestaan pidetty iso viestijoukkojen aselaji- ja 1. Panssariarmeijan Iskander-M-ohjusprikaatin harjoitus. Viestijoukkojen harjoitukseen osallistui yli 1  500 sotilasta. Harjoitusjoukkojen käytössä oli useita erilaisia viestijärjestelmiä ja ne harjoittelivat aselajin perustehtävää, eli toimintavarman johtamisyhteyden muodostamista ja ylläpitämistä komentopaikkojen ja alajohtoportaiden välillä. Panssariarmeijan ohjusprikaati piti puolestaan perinteinen asemaanajoharjoituksen, missä tulitoiminta vihollisen tärkeisiin kohteisiin simuloitiin. Harjoitukseen kerrotaan osallistuneen noin sata sotilasta.

 

Julkisuuteen kerrottiin myös, että käynnissä olevan talvikoulutuskauden aikana Läntisen sotilaspiirin psykologit pitävät sotilaspiirin joukoille harjoituskokonaisuuden, minkä tarkoituksena on opettaa sotilaille sitä, miten hallita kylmyyden aiheuttamaa stressiä, ylläpitää ja lisätä toimintakykyä kylmissä olosuhteissa sekä välttää paleltumisia. 

***

Itämeren suunnalla Kaliningradissa pidettiin Itämeren laivaston lennokkijoukkojen harjoitus. Harjoitusjoukkojen käytössä oli Orlan-10-lennokkeja, joilla tiedusteltiin vihollisen naamioituja komentopaikkoja ynnä muita tärkeitä kohteita. Tänä päivänä Venäjän asevoimissa lennokit ovat osa liki jokaista harjoitusta. Niitä käytetään muun muassa tiedusteluun, tulenjohtoon, tuhovaikutuksen arviointiin sekä tehostamaan eri tasolla toimivia johtamisjärjestelmiä.

***

Lopuksi vielä kaksi asiaa: Venäjän puolustusministerin Sergei Šoigun mukaan kaikilla komentajilla pataljoonan komentajista sotilaspiirin komentajiin sekä 90 prosentilla Venäjän asevoimien lentäjistä on taistelukokemusta Syyriasta. 

 

Sotimisen näkökulmasta kyse on merkittävästä määrästä taistelukokemusta omaavia ammattisotilaita. Venäjällä on ollut joukkoja Syyriassa vuodesta 2015, missä sillä on tätä nykyä ilmavoima- ja laivastotukikohta. Virallisesti on ilmoitettu, että Venäjällä on Syyriassa erikoisoperaatio-, sotilaspoliisi- ja merijalkaväkijoukkoja. Lisäksi Venäjän taktisoperatiiviset ilmavoimat ja maavoimailmavoimien helikopterit tukevat Syyrian maavoimien operaatioita.

 

Viime blogissa kerrottu lakialoite, minkä mukaan Venäjän presidentti saisi tapauskohtaisesti jatkaa palveluksessa olevien marsalkkojen, armeijan kenraalien ja laivastojen amiraalien palvelusaikaa nykyisestä 65 ikävuodesta aina 70 vuoteen saakka, on hyväksytty.